Säännöt

Säännöt 5.6.2009

1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Mediaunioni MDU ry, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena on koko Suomi.

2 § Tarkoitus ja tehtävät
Liiton tarkoituksena on toimia viestintä- ja sitä lähellä olevilla aloilla työskentelevien faktoreiden, teknikoiden, insinöörien, työnjohtajien, myyjien ja muiden näihin verrattavien toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden etujärjestönä ja koota heidät valvomaan palkka-, sosiaalisia ja ammatillisia etujaan. Tarkoituksena on lisäksi koota toiminta-alueen viestintä- ja sitä lähellä olevien alojen toimihenkilötehtäviin kouluttavien oppilaitosten opiskelijat jäseniksi liiton jäsenyhdistyksiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
- tekee työehtosopimuksia.
- toimii jäsenyhdistyksiensä yhdyssiteenä edistäen viestintäalan toimihenkilöiden järjestäytymistä.
- toimii jäsenyhdistystensä jäsenten sosiaalisten etujen parantamiseksi.
- ohjaa jäsenyhdistyksiään ja piirejä näiden harjoittaessa ammatillista järjestötoimintaa.
- edistää jäsenyhdistysten jäsenten ammatillisen koulutuksen toteutumista.
- harjoittaa järjestöllistä valistustyötä järjestämällä kokous-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia.
- tukee koulutustoimintaa ja suorittaa julkaisutoimintaa.
- myöntää rahastoistaan jäsenyhdistystensä jäsenille työtaistelu-, opinto- ja sairausavustuksia.
- myöntää rahastoistaan sääntöjen mukaisia hautausavustuksia.
- myöntää työttömyyskassan kautta työttömyysavustuksia.
- suorittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto- ja tutkimustyötä keräten tietoja muun muassa alan palkka- ja työehdoista.
- on yhteistoiminnassa ja tarpeen vaatiessa sopimussuhteessa koti- ja ulkomaisten sekä muiden sellaisten järjestöjen kanssa, joilla on sama tarkoitus kuin edellä on mainittu.

3 § Jäsenyyttä koskevat velvoitteet
Liiton jäseniksi voidaan ottaa jokainen sellainen rekisteröity yhdistys, jonka jäsenistön muodostavat 2 §:n 1. momentissa mainitut henkilöt. Jäseniksi pääsyn edellytyksenä on, että yhdistyksen säännöt ja tarkoitusperä eivät ole ristiriidassa liiton sääntöjen ja tarkoitusperien kanssa. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liittohallitus, jolle jäsenyyttä pyydettäessä on jätettävä rekisteriviranomaisten vahvistamat säännöt ja muut tarpeelliseksi katsotut selvitykset. Jäsenyhdistyksen jäsenten tulee hyväksyä liiton tarkoitus ja säännöt, eivätkä he voi henkilökohtaisten sitoumusten tai muiden syiden vuoksi olla estyneitä noudattamasta liiton sääntöjä. Jäsenyhdistyksen on lähetettävä liittohallitukselle edellisen vuoden toiminta- ja tilikertomuksensa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jäsenyhdistysten on ilmoitettava uudet jäsenensä liittohallitukselle vahvistettua ilmoituslomaketta käyttäen. Henkilön, joka on siirtynyt liiton jäsenyhdistykseen jostakin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitosta ja siirtyessään todistaa aikaisemman jäsenyytensä ja sen, että hänellä ei ole maksamattomia jäsenmaksuja, saavuttaa kaikki liiton jäsenyhdistyksen jäsenoikeudet laskettuna sen mukaan, miten kauan hän on yhtämittaisesti ollut jäsenenä aikaisemmin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n alaisessa järjestössä.

4 § Johtavat ja päättävät elimet
Liittoa johtavat ja sen toimintaa hoitavat liittovaltuusto ja liittohallitus.

5 § Liittovaltuusto
1
Liiton korkein päätäntävalta liittoa koskevissa asioissa kuuluu liittovaltuustolle. Liittovaltuusto päättää yhdistyslain 23 §:ssä ja muualla näissä säännöissä mainittujen asioiden lisäksi kiinteistön tai liiton toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden ostamisesta.
2
Liittovaltuustoon valitaan liittovaltuuston järjestäytymiskokousvuosina 31.3. mennessä 33 jäsentä siten, että jokaisesta jäsenyhdistyksestä valitaan yksi jäsen ja loput paikat täytetään käyttämällä jäsenmäärään suhteutettua laskentatapaa. Valtuustopaikkoja jaettaessa yhdistyksen jäsenmäärässä huomioidaan edellisen vuoden lopussa olleet palkkaperusteista jäsenmaksua maksavat ja sellaiset vapaajäsenet, jotka eivät ole vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä, kuitenkin siten, että sellainen yhdistys, jolla on edellä tavoin laskien jäseniä enemmän kuin viidennes (1/5) liiton kokonaisjäsenmäärästä, luetaan vain kolmannes (1/3) yhdistyksen sanotun viidenneksen ylittävästä jäsenmäärästä. Jokainen yhdistys valitsee niin monta yleisvarajäsentä kuin on varsinaisiakin valtuuston jäseniä. Liittovaltuustoon valittavan jäsenyhdistyksen jäsenen jäsenmaksut tulee olla maksettu liittovaltuuston järjestäytymiskokousvuonna 1.1. mennessä. Liittovaltuuston toimikausi alkaa heti liittovaltuuston jäsenvalinnan vahvistamisen jälkeen.
3
Liittovaltuuston jäsenet pyritään valitsemaan 2 §:ssä määritellyistä työehtosopimuksen piirissä olevista työsuhteisista jäsenyhdistyksen jäsenistä. Jos tämä edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen jäsenen toimikausi liittovaltuustossa 12 kuukauden kuluessa. Eronneen tai pysyvästi estyneen varsinaisen jäsenen tilalle astuu jäsenyhdistyksen valitsema yleisvarajäsen.
4
Liittovaltuuston toimikausi on neljä (4) vuotta. Liittovaltuusto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kaksi kertaa vuodessa, vuosikokoukseen 30.6. mennessä ja syyskokoukseen 31.12. mennessä sekä ylimääräisiin kokouksiin liittohallituksen katsoessa sen tarpeelliseksi tai kun liittovaltuusto niin päättää tai 1/10 liittovaltuuston jäsenistä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii tai kun vähintään 1/10 liiton jäsenistä tai vähintään neljä jäsenyhdistystä, jotka käsittävät vähintään viidenneksen (1/5) jäsenyhdistysten jäsenmäärästä, vaatii sitä kirjallisesti liittohallitukselta ilmoitetun asian käsittelyä varten. Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään viipymättä sen jälkeen, kun vaatimus sen koollekutsumisesta on tehty, kuitenkin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa vaatimuksen tekemisestä.
5
Varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset kutsuu koolle liittohallitus kirjeitse tai sähköpostitse ne, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa liitolle. Kutsu varsinaiseen kokoukseen on toimitettava liittovaltuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille viimeistään 14 päivää ennen kokousta ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävinä olevat asiat perusteluineen.
6
Liittovaltuuston joka neljäs vuosi 30.6. mennessä pidettävä järjestäytymiskokous ja sen yhteydessä pidettävä vuosikokous kutsutaan koolle viimeistään 30 päivää ennen kokousta jäsenyhdistykset ja liittovaltuuston jäsenet erikseen kirjeitse tai sähköpostitse ne, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa liitolle. Järjestäytymiskokouksen yhteydessä pidettävän vuosikokouksen käsiteltäväksi tarkoitetut jäsenyhdistysten esitykset perusteluineen on annettava 15.2. mennessä liittohallitukselle. Liittohallitus lähettää ne lausunnoillaan varustettuna jäsenyhdistyksille viimeistään kokouskutsun yhteydessä.
7
Äänestykset toimitetaan avoimesti, ellei kukaan vaadi lippuäänestystä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa, jolloin tulos ratkaistaan arvalla. Yksinkertainen äänten enemmistö ratkaisee, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty.

6 § Liittovaltuuston kokoukset
1
Järjestäytymiskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- vahvistetaan jäsenyhdistysten valitsemat liittovaltuuston varsinaiset jäsenet ja yhtä monta yleisvarajäsentä.
- valitaan liittovaltuuston jäsenten keskuudesta liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.
- valitaan liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi.
- valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet ja yhtä monta yleisvarajäsentä.
- valitaan liiton tilintarkastaja siten kuin 10 §:ssä on säädetty.
Liittovaltuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.
2
Liittovaltuuston vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- vahvistetaan kokoukselle työjärjestys ja päätetään mahdollisten muiden asioiden esille ottamisesta.
- hyväksytään liittohallituksen edellisen vuoden toimintakertomus.
- hyväksytään tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto.
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille.
- käsitellään muut liittovaltuustolle esitetyt asiat.
3
Liittovaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- vahvistetaan kokoukselle työjärjestys ja päätetään mahdollisten muiden asioiden esille ottamisesta.
- päätetään jäsenmaksujen ja jäsenyhdistyspalautteen suuruus liittohallituksen kokouskutsun yhteydessä lähettämän esityksen pohjalta.
- päätetään liittohallituksen toimihenkilöiden palkkiot.
- päätetään liittovaltuuston ja -hallituksen jäsenille maksettavat matka- ja päivärahat.
- päätetään 2 §:ssä mainittujen avustusten suuruus.
- vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.
- käsitellään muut liittovaltuustolle esitetyt asiat.
4
Liittovaltuuston kokouksen avauksen suorittaa liittovaltuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja.

7 § Liittohallitus
1
Liiton toimintaa johtaa ja siitä vastaa liittohallitus yhdistyslain, näiden sääntöjen ja liittovaltuuston päätöksien mukaan.
2
Liittohallituksen toimikausi on neljä (4) vuotta. Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä liittovaltuuston järjestäytymiskokouksessa valitut yhdeksän (9) jäsentä. Liittohallituksen jäsenet pyritään valitsemaan 8 §:ssä mainituista piireistä siten, että jokaisesta piiristä valitaan vähintään yksi varsinainen jäsen ja varajäsen, joka ei ole henkilökohtainen. Muut hallituksen jäsenet valitaan käyttämällä piirin jäsenmäärään suhteutettua laskutapaa. Hallituspaikkoja jaettaessa piirin jäsenmäärässä huomioidaan edellisen vuoden lopussa olleet palkkaperusteista jäsenmaksua maksavat ja sellaiset vapaajäsenet, jotka eivät ole vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä, kuitenkin siten, että sellainen piiri, jolla on edellä tavoin laskien jäseniä enemmän kuin viidennes (1/5) liiton kokonaisjäsenmäärästä, luetaan vain kolmannes (1/3) piirin sanotun viidenneksen ylittävästä jäsenmäärästä. Liittohallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet pyritään valitsemaan 2 §:ssä määritellyistä työehtosopimuksen piirissä olevista työsuhteisista jäsenyhdistyksen jäsenistä. Jos liittohallituksen jäsen on pysyvästi estynyt osallistumasta liittohallituksen toimintaan tai eroaa kesken toimikauden tai ilman hyväksyttävää syytä jättää saapumatta kolmeen kokoukseen, hänen on erottava liittohallituksesta. Liittovaltuustolla on oikeus valita uusi jäsen eronneen tai pysyvästi estyneen tilalle.
3
Liittohallitus valitsee keskuudestaan ensimmäisen (1.) ja toisen (2.) varapuheenjohtajan. Taloudenhoitaja ja sihteeri voidaan valita myös liittohallituksen ulkopuolelta. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai yksi varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä kolmesta eri piiristä on paikalla. Liittohallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan käsittelemään sille määräämänsä tehtävät ja valmistelemaan liittohallituksen kokousasioita. Liittohallitus voi myös asettaa avukseen toimi- tai valiokuntia.
4
Liittohallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajista ja taloudenhoitajasta sekä kaikista nimenkirjoittajista annetaan vaalin jälkeen allekirjoittajaluettelo niihin rahalaitoksiin, joihin liiton varat on sijoitettu.
5
Liittohallituksen tehtävänä on:
- hoitaa ja valvoa liiton asioita.
- pitää täydellistä kirjanpitoa.
- laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio.
- laatia toimintakertomus.
- johtaa ja valvoa liiton palkka- ja työehtosopimustoimintaa.
- päättää liiton tilit kalenterivuosittain ja jättää ne seuraavana vuonna viimeistään 15.3. mennessä tilintarkastajalle ja liittää mukaan hallintoa koskevat asiakirjat.
- pitää jäsen- ja muita luetteloita.
- kutsua koolle liittovaltuuston kokoukset.
- panna toimeen asiaa koskevien määräysten mukaan omasta aloitteestaan, jäsenyhdistysten vaatimuksesta sekä liittovaltuuston päätöksien mukaisesti jäsenäänestykset.
- palkata ja erottaa liiton toimihenkilöt lukuun ottamatta puheenjohtajaa.
- hoitaa liiton puheenjohtajahakemukset ja esitellä ne liittovaltuustolle.
- toimeenpanna liittovaltuuston vaalit.
- päättää liiton tiedotus- ja julkaisutoiminnasta.
6
Liittohallitus kokoontuu päättäminään määräpäivinä tai puheenjohtajan kutsusta hänen katsoessaan sen tarpeelliseksi tai kolmen liittohallituksen jäsenen vaatimuksesta.

8 § Piirit
Liittohallituksen jäsenten vaalia varten maa jaetaan viiteen piiriin, joista Helsingin Faktoriklubi muodostaa ensimmäisen (Helsingin piiri), Pietari Waldin Kilta, Satakunnan Graafinen Kilta ja Tampereen Faktoriklubi toisen (Läntinen piiri), Etelä-Karjalan Faktorit, Itä-Uudenmaan Faktorit, Päijät-Hämeen Faktorit ja Etelä-Savon Faktorit kolmannen (Itäinen piiri), Keski-Suomen Graafinen Yhdistys, Pohjanmaan Faktorit, Savo-Karjalan Faktorit ja Vaasan Faktoriklubi neljännen (Pohjoinen piiri) sekä Graafiset Teknikot-Insinöörit viidennen piirin (Teknikoiden-Insinöörien piiri). Piirikokoukset pidetään kussakin piirissä tarpeen vaatiessa liittohallituksen määrätessä ajan ja paikan. Kukin piiriin kuuluva jäsenyhdistys saa lähettää enintään neljä (4) edustajaa piirikokoukseen. Liittovaltuuston järjestäytymiskokousta edeltävässä piirikokouksessa asetetaan ehdokkaat järjestäytymiskokouksessa suoritettavaa liittohallituksen jäsenten vaalia varten. Ehdokasasettelusta on ilmoitettava liittohallitukselle. Liittovaltuuston järjestäytymiskokous ei ole kuitenkaan sidottu näihin ehdokkaisiin. Piirikokouksesta aiheutuvat kustannukset maksaa liitto liittohallituksen ohjeen mukaisesti.

9 § Nimenkirjoittajat
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai ensimmäinen (1.) tai toinen (2.) varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan tai liittohallituksen erikseen määräämän henkilön kanssa.

10 § Tilintarkastajat
Liittovaltuuston syyskokouksessa valitaan liiton tilintarkastuksesta vastaava hyväksytty tilintarkastaja (KHT tai HTM) ja hyväksytty varatilintarkastaja vuodeksi kerrallaan. Tilintarkastaja tarkastaa liiton ja sen hallussa olevien rahastojen tilit vuosittain 31.3. mennessä. Tilintarkastajan lausunto on esitettävä kirjallisena liittovaltuuston vuosikokouksessa.

11 § Liiton rahastot
Liiton rahastojen hoito- ja käyttöperusteet määritellään niiden säännöissä. Rahastojen sääntöjen muuttamisesta ja rahastojen lopettamisesta päätetään siten kuin sääntöjen 24 §:ssä on määrätty yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta.

12 § Kunniajäsenet ja ansiomerkit
Liiton kunniajäsenyydestä päättää liittovaltuuston kokous liittohallituksen esityksestä. Liittovaltuusto päättää liiton ansiomerkkien käyttö- ja myöntämisperusteista vahvistaen niitä koskevat säännöt liittohallituksen esityksestä.

13 § Jäsenmaksut
Jokaisen jäsenyhdistyksen jäsenen tulee maksaa jäsenmaksua ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulostaan liitolle, ellei häntä ole vapautettu maksujen suorittamisesta. Varsinaisen jäsenmaksun suuruudesta päättää liittovaltuusto samoin kuin ylimääräisestäkin enintään kuuden (6) kuukauden jäsenmaksusta, joka voi olla korkeintaan varsinaisen jäsenmaksun suuruinen. Liitto palauttaa jäsenyhdistyksille, työttömyyskassalle ja työnantajille kuuluvan osuuden jäsenmaksusta.

14 § Jäsenmaksuvapautus
Liittohallitus voi harkintansa mukaan vapauttaa liiton jäsenmaksuista joko kokonaan tai määräajaksi jäsenyhdistyksen jäsenen, joka esittää perusteltuja syitä, että hänen toimeentulonsa on oleellisesti vaikeutunut sairauden, työkyvyttömyyden, eläkkeelle siirtymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jäsenmaksuvapautushakemus jäsenyhdistyksen lausunnolla varustettuna on tehtävä liittohallitukselle. Jäsenyhdistyksen jäsen, joka on 35 vuoden ajan maksanut jäsenmaksunsa, vapautetaan jäsenmaksusta. Kuitenkin ennen vuotta 1982 liittynyt jäsen vapautetaan jäsenmaksusta, kun hän on suorittanut jäsenmaksunsa 28 vuotta. Jäsenmaksuvapautus on poistunut niiltä jäseniltä, jotka ovat liittyneet liittoon 22.5.1997 jälkeen.

Liiton kunniajäsen on vapaa liiton jäsenmaksusta. Liittohallituksella on oikeus hakemuksesta vapauttaa myös jäsenyhdistyksen kunniajäsen liiton jäsenmaksusta. Työttömyyskassan jäsen on ilman eri hakemusta vapaa jäsenmaksuvelvollisuudesta työttömyytensä aikana silloin, kun hän ei saa ansiosidonnaista päivärahaa, työvoimapoliittista koulutustukea tai muuta kassan maksamaa etuutta. Jäsenyhdistyksen jäsen osallistuessaan liittohallituksen hyväksymään työtaisteluun, josta seurauksena on palkanmaksun keskeytyminen, vapautetaan jäsenmaksusta.

15 § Lepäävät jäsenoikeudet
Jäsenyhdistyksen jäsenen siirtyessä työhön, joka kuuluu 2 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden tehtäväpiirin ulkopuolelle, hän voi liittohallituksen päätöksellä saada lepäävät jäsenoikeudet, kun hän on suorittanut jäsenmaksut vähintään 10 vuoden ajalta. Mikäli jäsen on ollut jäsenenä yhtäjaksoisesti alle 10 vuotta ja liittyy jäseneksi johonkin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n alaiseen liittoon tai ryhtyy opiskelemaan tai siirtyy ulkomaille vastaaviin viestintä- tai sitä lähellä olevan alan tehtäviin ja liittyy siellä vastaavaan ammattiyhdistysjärjestöön, liittohallitus voi myöntää hänelle lepäävät jäsenoikeudet. Kun jäsen liittyy takaisin johonkin liiton jäsenyhdistykseen, hänen jäsenoikeutensa palautuvat niiltä osin, jotka hän aikaisemmin jäsenyhdistyksen jäsenenä ehti saavuttaa. Jäsenoikeuksien levätessä jäsenen oikeudet eivät kasva eikä hänellä ole mitään oikeuksia liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä. Jäsenoikeuksien levätessä jäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta eikä muitakaan velvoitteita liitossa eikä sen jäsenyhdistyksissä.

16 § Jäsenyhdistyksen eroaminen ja erottaminen
1
Jäsenyhdistys, joka haluaa erota liitosta, tulee noudattaa yhdistyslakia. Jäsenyhdistyksen jäsenyys päättyy kuuden (6) kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä ensiksi seuraavan kesä- tai joulukuun viimeisen päivän jälkeen.
2
Jäsenyhdistyksen eroamista koskeva asia on käsiteltävä kahdessa jäsenyhdistyksen kokouksessa, joiden väliaika on vähintään kaksi (2) viikkoa. Ehdotus jäsenyhdistyksen eroamisesta raukeaa, ellei vähintään kolme neljäsosa (¾) jäsenyhdistyksen läsnä olevista jäsenistä sitä pidetyissä kokouksissa kannata.
3
Jäsenyhdistys voidaan erottaa liitosta
- jos se ei noudata sääntöjä ja liittovaltuuston sekä -hallituksen päätöksiä.
- jos se toimii liiton tarkoitusta vastaan.
- jos se ei erota jäsenyydestään sellaista jäsentä, joka toimii vastoin liiton sääntöjä tai liittovaltuuston ja -hallituksen päätöksiä.
Jäsenyhdistyksen erottamisesta päättää liittohallitus. Jäsenyhdistys voi valittaa päätöksestä liittovaltuustolle. Valitus on toimitettava kirjallisesti liittohallitukselle kuukauden kuluessa jäsenyhdistyksen saatua kirjallisen tiedon erottamisesta. Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys ei saa takaisin liitolle suorittamiaan maksuja eikä sillä ole oikeutta liiton omaisuuteen ja rahastoihin.

17 § Jäsenyhdistyksestä eroaminen ja erottaminen
Jäsenyhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestään milloin tahansa ilmoitettuaan siitä kirjallisesti yhdistyksensä johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksensä kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Kun ilmoitus on tehty, katsotaan jäsenen eronneeksi yhdistyksestään sen kuukauden loputtua, jonka kuluessa ilmoitus eroamisesta tehtiin. Eronneen jäsenen tulee suorittaa maksunsa yhdistykselleen eroamispäivään asti. Jäsenyhdistyksen jäsenen, joka puolen (½) vuoden ajalta on laiminlyönyt jäsenmaksunsa liitolle, on menettänyt oikeutensa liittoon ja sen avustuksiin ja hänet voidaan erottaa jäsenyhdistyksestään.

18 § Sairaus- ja hautausavustus
Sairaus- ja hautausavustuksen suuruudesta päättää liittovaltuuston syyskokous. Avustuksen myöntämisessä noudatetaan kyseessä olevan avustusrahaston sääntöjä. Hautausavustusta ei myönnetä ryhmähenkivakuutuksen piiriin kuuluville 1985 jälkeen liittyneille jäsenyhdistysten jäsenten edunsaajille. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

19 § Avustus työtaistelussa
Jäsenmaksunsa liitolle maksanut jäsenyhdistyksen jäsen saa liitolta avustusta ottaessaan osaa lakkoon, josta on päätetty ja jossa on menetelty näiden sääntöjen ja liittohallituksen ohjeiden mukaisesti. Avustuksen suuruudesta ja perusteista päättää liittohallitus kussakin tapauksessa erikseen. Avustuksen maksaminen lopetetaan, kun työnseisaus on päättynyt.

20 § Muut avustukset
Avustusten suuruudesta päättää liittovaltuuston syyskokous, ellei rahaston säännöissä ole toisin mainittu. Avustuksen myöntämisessä noudatetaan kyseessä olevan avustusrahaston sääntöjä.

21 § Jäsenäänestys
Jos liittohallitus ei katso voivansa ratkaista asiaa sen laajakantoisuuden tai yleisen merkityksen vuoksi, liittohallitus voi alistaa asian liittovaltuustolle. Liittovaltuusto voi tällöin halutessaan määrätä toimeenpantavaksi jäsenäänestyksen. Asian hyväksymisestä tai hylkäämisestä päätetään silloin yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Liittohallitus alistaa yli kahden vuoden palkka- ja työehtosopimusesitykset sekä siitä johtuvat työriitaisuudet liittovaltuustolle. Äänestettäväksi voidaan ottaa ainoastaan kaksi vastakkaista ehdotusta. Ehdotus, joka on hyväksytty tarvittavalla äänten enemmistöllä, tulee voimaan heti, ellei liittohallitus ole äänestysehdotusta tehdessään toisin määrännyt. Sääntömääräiset jäsenäänestykset ovat aina sitovia. Äänestyksen tulos on saatettava jäsenyhdistysten jäsenten tietoon välittömästi.

22 § Jäsenyhdistyksestä toiseen muuttaminen
Jäsenen muuttaessa pysyvästi toiseen jäsenyhdistykseen hänen on ilmoitettava siitä viipymättä uuden jäsenyhdistyksensä johtokunnalle, joka puolestaan ilmoittaa siirtymisestä liittohallitukselle. Todettuaan, että jäsenmaksut on suoritettu, liittohallitus ilmoittaa siirrosta entiselle jäsenyhdistykselle.

23 § Mitä näissä säännöissä on määrätty, ei muuta niiden jäsenyhdistysten jäsenten oikeuksia, jotka olivat jäseninä näiden sääntöjen voimaan tullessa.

24 § Liiton sääntöjen muuttaminen, liiton purkaminen ja lakkautus
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan liittovaltuuston kokouksessa ja muutokseen vaaditaan kolme neljäsosan (¾) enemmistö annetuista äänistä. Muutosehdotus on annettava kirjallisesti liittohallitukselle viimeistään 60 päivää ennen liittovaltuuston kokousta. Muutoksista voidaan päättää vain siinä tapauksessa, että kokouskutsussa on ilmoitettu asian tulevan käsiteltäväksi ja liittohallitus on lähettänyt ne lausunnollaan varustettuna jäsenyhdistyksille viimeistään kokouskutsun yhteydessä. Liiton purkamisesta päätetään kahdessa peräkkäisessä liittovaltuuston kokouksessa, joista toinen voi olla ylimääräinen. Purkamiseen vaaditaan kummassakin kokouksessa kolme neljäsosan (¾) enemmistö annetuista äänistä. Jos liiton toiminta lopetetaan tai liitto lakkautetaan, joutuvat sen rahastot ja varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti sellaiselle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai säätiölle, joka toimii viestintä- ja sitä lähellä olevan alan teknisten toimihenkilöiden hyväksi, ellei rahaston säännöissä ole toisin määrätty. Purkamispäätöksen yhteydessä on määrättävä selvitysmiehet, joiden on tehtävä säädetyt ilmoitukset ja selvitettävä yhdistyksen varat ja velat.

25 § Muissa suhteissa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.